Ulkomaalaisasiat

Ulkomaalaisen pitempiaikainen oleskelu tai työnteko Suomessa vaatii hyvin useissa tapauksissa oleskeluluvan. Moniin oleskelulupiin liittyy rajaton työnteko-oikeus ilman erillistä hakemusta työnteko-oikeuden saamiseksi. Työperusteisessa oleskeluluvassa on voitu myös rajata työnteko-oikeutta. Kansainvälistä suojelua hakevat voivat hakea turvapaikkaa Suomesta henkilökohtaisesti Suomen valtion alueella. Suomen kansalaisuutta on mahdollista hakea, kun se saamiseksi säädetyt edellytykset täyttyvät. Hakijan on muutoksenhaku- eli valitusvaiheessa mahdollista saada valtion kustantamaa oikeusapua.

Ulkomaalaisasioiden kenttä on laaja. Avustamme etenkin kansainväliseen suojeluun liittyvissä asioissa. Käytämme tarvittaessa tulkin palveluja. Palvelemme suomen kielen ohella englanniksi ja venäjäksi.

Oleskeluluvat

Oleskelulupaa vaaditaan jokaiselta EU-maiden ulkopuolelta tulevalta, joka tulee Suomeen yli 90 päiväksi. Työntekoa varten vaaditaan yleensä oma oleskelulupa myös silloin, kun oleskelu kestää Suomessa alle 90 päivää. Oleskelulupaa on haettava henkilökohtaisesti. Ensimmäisen oleskeluluvan jälkeen on mahdollista saada jatko-oleskelulupa tai pysyvä oleskelulupa. EU-valtion Pohjoismaan, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa Suomeen, ja hänellä on rajoittamaton työnteko-oikeus Suomessa. Tällaisen henkilön on kuitenkin haettava EU-rekisteröintiä, mikäli hän oleskelee Suomessa pidempään kuin kolme kuukautta yhtäjaksoisesti.

Työnteko-oikeus

Suomeen on mahdollista saada työnteko-oikeus usealla eri työlupaperusteella. Työnteko-oikeuden laajuus riippuu siitä, millä perusteella henkilö oleskelee Suomessa tai millä perusteella lupa on myönnetty. Työoleskeluluvan hakijalle on määritelty minimibruttopalkkaedellytys tai muu edellytys, jotta luvan voi saada.

Kansainvälinen suojelu

Suomesta voi hakea turvapaikkaa henkilökohtaisesti joko poliisin tai rajatarkastusviranomaisen luona Suomen valtion alueella. Hakijalle järjestetään turvapaikkapuhuttelu sen jälkeen, kun on selvitetty, ettei toinen EU-jäsenvaltio ole vastuussa hakemuksen käsittelystä. Käräjäoikeus määrää alaikäiselle turvapaikanhakijalle edustajan. Mikäli hakija saa kielteisen päätöksen hakemukseensa, hän voi valittaa siitä hallinto-oikeuteen. Pakolaisaseman tai toissijaista suojelua Suomessa saneen ensimmäinen oleskelulupa on voimassa neljä vuotta. Oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä on voimassa yhden vuoden, minkä jälkeen siihen tulee hakea jatkoa, jos haluaa oleskella edelleen maassa. Ukrainasta sotaa pakenevien on mahdollista saada Suomesta tilapäistä suojelua.

Suomen kansalaisuus

Suomen kansalaisuutta voi hakea, kun hakijan henkilöllisyys on selvitetty ja hakijan iälle, asumisajalle, nuhteettomuudelle, maksuvelvollisuuden täyttämiselle, toimeentulolle sekä kielitaidolle asetetut edellytykset poikkeuksineen täyttyvät. Suomen kansalaisuutta voi hakea myös ilmoituksella tietyissä tapauksissa.

Muutoksenhaku ja valitus

Maahanmuuttoviraston tekemään kielteiseen päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeudesta ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta.