Riita-asiat

Riita-asiat ovat mutkikkaita. Usein ne ratkaistaan tuomioistuimen antamalla tuomiolla, mutta riidan osapuolilla on koko käsittelyn ajan mahdollisuus sopia itse riidan ratkaisusta. Sen on mahdollista paitsi kesken oikeudenkäynnin, myös erillisessä käräjäoikeuden järjestämässä tuomioistuinsovittelussa. Lapsiin liittyvät riita-asiat ratkaistaan usein asiantuntija-avusteisessa tuomioistuinsovittelussa. Myös riidattomat velkomis- ja häätöasiat voi viedä käräjäoikeuteen, ja hakea näin ulosottokelpoista tuomiota. Moni hakemusasia, kuten esimerkiksi lasten huoltoa- ja tapaamisoikeutta koskeva asia, edunvalvojan määräämistä koskeva asia tai pesänjakajan määräystä koskeva asia ratkaistaan lopulta käräjäoikeuden istunnossa riita-asian käsittelyjärjestyksessä, kun osapuolet ovat erimielisiä asian ratkaisusta.

Riita-asian hoitaminen käräjäoikeudessa on usein hankalaa ilman asiantuntevaa apua. Meiltä saat neuvoja ja apua paitsi haastehakemuksen tekemiseen ja vastausten antamiseen, myös itse oikeudenkäyntiin, näytön hankkimiseen sekä sovitteluun.

Riita-asian oikeudenkäynti

Riita-asia laitetaan vireille kantajan kirjallisella haastehakemuksella käräjäoikeuteen, minkä jälkeen vastaajalle annetaan haaste kehotuksin vastata esitettyihin vaatimuksiin määräajassa. Mikäli vastaaja ei anna vastausta, asia ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla, joka on heti pantavissa täytäntöön ulosottoviranomaiselle tehtävällä hakemuksella (yksipuoliseen tuomioon on mahdollista hakea takaisinsaantia). Mikäli vastaaja vastaa haasteeseen, asian käsittelyä jatketaan ensin valmistelussa ja sitten pääkäsittelyssä, minkä jälkeen asiassa annetaan ratkaisu. Riita-asian kantajalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mutta kantaja voi vaatia vastaajaa korvaamaan hänelle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. Tietyin edellytyksin oikeudenkäynnin asianosaisen oikeudenkäyntikulut voidaan maksaa valtion varoista oikeusapuna joko kokonaan tai osittain.

Summaariset riita-asiat

Summaarinen riita-asia on riidaton asia, joka ratkaistaan käräjäoikeuden toimittamassa kirjallisessa menettelyssä. Sellaisia ovat esimerkiksi riidattomat velkomisasiat, kuten myös riidattomat häätöä ja hallinnan sekä rikkoutuneen olosuhteen palauttamista koskevat asiat. Summaarisissa riita-asian voi panna vireille suppealla haastehakemuksella, mutta se edellyttää velkojan ilmoitusta asian riidattomuudesta. Mikäli asia riitautuu, se käsitellään normaalissa riita-asian käsittelyjärjestyksessä.

Tuomioistuinsovittelu

Riita-asian osapuolet voivat itse päättää riidan sovintoon  käräjäoikeuden järjestämässä tuomioistuinsovittelussa tuomarin johdolla. Tuomioistuimessa sovitellaan sellaisia riita- ja hakemusasioita, jotka normaalistikin voidaan käsitellä tuomioistuimessa eli esimerkiksi vahingonkorvaus-, perintö-, sopimus- tai kiinteistöriitaa. Erityisesti lasten huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevat asiat käyvät läpi tuomioistuinsovittelun. Tuomioistuinsovittelulla pyritään siihen, että riidan osapuolet saavuttavat sovinnon, jolla on edellytyksiä kestää myös tulevaisuudessa. Tuomioistuinsovittelussa molemmat osapuolet vastaavat omista kuluistaan ja he voivat käyttää sovittelussa avustajaa.