Perheasiat

Suomessa perheeksi katsotaan yleensä avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa. Perheen voivat muodostaa myös jompikumpi vanhemmista lapsineen, kuten myös lapsettomat avio- ja avopuolisot sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt. Isovanhemmat eivät kuulu virallisesti perheeseen. Esimerkiksi verotuksessa perheellä tarkoitetaan lähtökohtaisesti puolisoa ja alaikäisiä lapsia.

Autamme teitä perheenne eri tilanteissa. Annamme oikeudellista neuvontaa ja avustamme mm. avioehtoa, omaisuuden ositusta ja erottelua, lasten huoltoa, tapaamista ja elatusta koskevissa asioissa mutta myös sovitteluissa sekä oikeudenkäynneissä. Asianajajamme voi toimia käräjäoikeuden määräämänä pesänjakajana sekä toimitusosituksissa että toimituserotteluissa. Avustamme myös lastensuojeluasioissa.

Avioehtosopimukset

Puolisot voivat varautua tulevaisuuteen avioehtosopimuksella.  Sillä tarkoitetaan sopimusta, jolla puolisot sopivat avio-oikeutensa laajuudesta haluamallaan tavalla. Avio-oikeus on voimassa sekä avioliitossa että rekisteröidyssä parisuhteessa, ellei sitä ole poistettu. Avio-oikeus on mahdollista poistaa paitsi puolisoiden välisellä avioehtosopimuksella, myös lahjakirjassa, testamentissa tai määräämällä siitä henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä. Avioehtosopimus tulee rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastossa, mikä tapahtuu aikaisintaan vihkipäivänä.

Ositussopimukset

Puolisoilla tai puolisolla ja kuolinpesällä on avioliiton purkauduttua oikeus avioliittolain mukaisesti puoleen puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä, ellei avio-oikeutta ole poistettu. Avio-oikeus toteutetaan siis osittamalla omaisuus puolisoiden kesken. Tästä laaditaan osituslaskelman sisältämä osituskirja. Puolisot voivat tehdä keskenään ositussopimuksen tai eloonjäänyt puoliso ja kuolinpesä voivat tehdä keskenään ositussopimuksen. Mikäli sopimustahot eivät pääse asiassa keskinäiseen ymmärrykseen, asianosaisten on mahdollista hakea käräjäoikeudelta pesänjakajamääräystä osituksen toimittamiseksi.

Omaisuuden erottelusopimukset

Mikäli avio-oikeus on suljettu avioehtosopimuksella molemminpuolisesti täysin pois, liiton purkautuessa tehdään omaisuuden erottelu. Omaisuuden erottelu tehdään avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen purkautuessa myös silloin ja siltä osin, kun avio-oikeus on molemminpuolisesti suljettu pois johonkin tiettyyn omaisuuteen tai yksipuolisesti ainoastaan toisen puolison omaisuuteen. Omaisuuden erottelua voi vaatia myös avopuoliso tai kuolleen avopuolison perillinen avoliiton päättyessä. Mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen eroteltavasta omaisuudesta tai hyvityksestä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta, asianosaisten on mahdollista hakea käräjäoikeudelta pesänjakajamääräystä erottelun toimittamiseksi.

Toimiminen käräjäoikeuden määräämänä pesänjakajana toimitusosituksissa ja -erotteluissa

Mikäli puolisot eivät pysty sopimaan omaisuuden jaosta ja avoliiton päättyessä hyvityksestä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta, käräjäoikeudelle on mahdollista tehdä hakemus pesänjakajan määräämiseksi sen toimittamiseksi. Hakemuksessa voi esittää pesänjakajaksi haluamaansa henkilöä. Pesänjakajaksi ehdotetulta on hakemuksen yhteydessä esitettävä kirjallinen suostumus tehtävän hoitoon.

Kiinteistöjen arviointi ja realisointi

Avioliiton päättymisen jälkeisessä omaisuuden osituksessa arvioidaan molempien puolisoiden omistuksessa ollut avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvo. Varat ja velat luetteloidaan osituskirjaan ositusperusteen syntyhetken mukaan. Syntyhetkellä tarkoitetaan joko avioeron vireillepanon ajankohtaa tai toisen puolison kuolinpäivää. Joissakin tapauksissa puolisoiden tai puolison ja kuolinpesän välisten varallisuusoikeudellisten yhteisomistussuhteiden purkaminen vaatii yhteisen omaisuuden myyntiä. Tämä koskee erityisesti kiinteistöjä tai muita vastaavia yhteisomistuksessa olevia asuinrakennuksia, joiden yhteisomistus ei enää avioliiton purkauduttua ole tarkoituksenmukaista.

Lasten huolto, tapaaminen ja elatus

Vanhempien ero aiheuttaa yleensä muutoksia myös lasten elämään, ja lasten huollosta, tapaamisesta sekä elatuksesta sopiminen on osa eroprosessia.  Sopimukset lasten huollosta, tapaamisesta ja elatuksesta vahvistaa lapsen asuinpaikan mukainen hyvinvointialue. Riitatapauksissa asian ratkaisee tuomioistuin. Useimmiten sovinto saavutetaan kuitenkin tuomioistuinsovittelussa.

Lastensuojeluasiat

Lastensuojeluviranomaiset tekevät useita lasta ja perhettä koskevia päätöksiä ja toimenpiteitä, joiden suhteen lapsella, hänen laillisella edustajallaan ja huoltajallaan on käytössään useita muutoksenhaku- ja oikeussuojakeinoja sekä mahdollisuus oikeusapuun. Em. viranhaltijapäätöksiä ovat mm. kiireellinen sijoitus, kiireellisen sijoituksen jatkaminen, huostaanotto ja siihen liittyvä sijaishuolto, huostaanoton lopettaminen, yhteydenpidon rajoittaminen.

Hakemukset

Hakemusasioita ovat esimerkiksi lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat asiat. Myös yhteisomistuksen purkamista koskevat asiat, pesänjakaja-asiat ja edunvalvojan hakemista koskevat asiat ovat hakemusasoita. Lasten elatusta koskeva asia voidaan panna vireille yhdistettynä lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan hakemukseen tai itsenäisellä kanteella.

Tuomioistuinsovittelut

Useita riita- ja hakemusasioita on mahdollista sovitella tuomioistuimessa tuomioistuinsovittelussa, ja niissä on mahdollista käyttää oikeudellista avustajaa.

Oikeudenkäynnit

Kanneasioita ovat mm. osituksen moitekanne, osituksen sovittelukanne, pesänjakajan päätöstä koskevat moitekanteet. Lastensuojeluasioissa on mahdollista käyttää asiamiestä tai avustajaa sekä hallintoasioissa että hallinto-oikeuksissa käsiteltävissä asioissa.