Sopimusasiat

Lähtökohtaisesti Suomessa on sopimusvapaus ja sopimusten katsotaan myös sitovan osapuolia. Sopimusten tekemiselle, tulkinnalle ja häiriötilanteille on kuitenkin olemassa tietyt pelisäännöt. Oikeustoimilaki sisältää yleissäännökset varallisuusoikeudellisten sopimusten tekemisestä, valtuutuksesta varallisuusoikeudellisiin oikeustoimiin ja sellaisten oikeustointen pätemättömyydestä. Useissa erityslaeissa on omia säännöksiä, joiden tulee täyttyä, jotta sopimus on pätevä. Sopimuksen laadinnassa on tärkeä ottaa huomioon kaikki sen sisältöön liittyvät olennaiset seikat sekä riskit, ja usein sen tekeminen kannattaa  jättää asiantuntijalle. Alla lyhyesti tietoja yleisistä sopimuksista.

Avustamme sopimusneuvotteluissa, sopimusten laadinnassa, mutta myös sopimusriitoihin liittyvissä asioiden selvittelyssä, sovittelussa ja oikeudenkäynneissä. Meiltä saa myös kiinteistökaupan kaupanvahvistukset.

Työsopimukset

Työsopimus on mahdollista tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Kirjallinen sopimus on sekä työnantajan että työntekijän edun mukaista, mikäli sopimusehdoista tulee vastaisuudessa erimielisyyttä. Työsopimusta laadittaessa tulee ottaa huomioon mm. työsopimuslain, työaikalain sekä vuosilomalain säännökset. Työsopimus on mahdollista solmia joko määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Useilla toimialoilla on sitova työehtosopimus, jota sovelletaan työsuhteeseen.

Asunto-osakkeen luovutuskirjat

Asunto-osakkeen luovutuskirjalta ei vaadita määrämuotoa eikä kaupanvahvistusta. Asunnon kauppaa säätelee asuntokauppalaki, ja sen 6 luku sisältää säännökset käytetyn asunnon kaupasta. Erityisen tärkeä on varmistaa, että luovutuskirjaan merkitään asunnon kuntoon liittyvät seikat sekä kirjaus kaikista niistä asiakirjoista, jotka ostaja on saanut tutustuakseen myytävään kohteeseen.

Kiinteistön luovutussopimukset, lahjakirjat, kauppakirjat ja esisopimukset

Kiinteistön luovutusta, kauppaa, lahjoitusta koskeva sopimus tai esisopimus tulee tehdä maakaaren mukaisessa määrämuodossa, ja se tulee vahvistaa kaupanvahvistajan toimesta. Toinen vaihtoehto on tehdä kiinteistön luovutukseen liittyvä sopimus tai hakemus sähköisesti Maanmittauslaitoksen sähköisessä palvelussa, jolloin kaupanvahvistajaa ei tarvita.

Kaupanvahvistukset

Kaupanvahvistaja tarkistaa mm. kiinteistön kaupan osapuolten henkilöllisyyden ja katsoo, että luovutuskirja täyttää sille asetetut muotomääräykset. Kaupanvahvistajan palkkio määrätään asetuksessa.

Ositussopimukset

Puolisot voivat varautua etukäteen mahdolliseen aviovarallisuusuhteen purkautumiseen tekemällä ositussopimuksen. Samalla voidaan sopia esimerkiksi lasten huollosta, asumisesta ja elatuksesta. Ositussopimukselta vaaditaan muun muassa sitä, ettei se ole kohtuuton, loukkaa kolmannen oikeutta tai ole hyvän tavan vastainen. Ositussopimus tulee tehdä kirjallisesti ja sen allekirjoittavat puolisot sekä kaksi esteetöntä todistajaa.  

Perinnönjakosopimukset

Kuolinpesän osakkaat voivat sopia keskenään perinnönjaosta pesänselvityksen ja mahdollisen osituksen jälkeen laatimalla perinnönjakokirjan. Jokaisen osakkaan on allekirjoitettava se ja kahden esteettömän todistajan todistettava oikeaksi.

Oikeudenkäynnit ja sovittelu

Sopimusriidat käsitellään tuomioistuimessa riita-asian käsittelyjärjestyksessä. Riita on mahdollista viedä suoraan tuomioistuinsovitteluun, missä osapuolet voivat itse puheenjohtajan ohjauksessa päättää asian lopputuloksesta.