Jäämistö- ja perintöasiat

Kuoleman jälkeiset pesänselvitystoimet alkavat perunkirjoituksesta ja päättyvät aikanaan perinnönjakoon. Edesmennyt on voinut vaikuttaa pesän suuruuteen esimerkiksi ennakkoperinnöillä tai lahjoilla. Hän on voinut määrätä myös testamentilla omaisuutensa kohtalosta. Usein kuolinpesän osakkaisiin kuuluu myös avio-oikeuden omaava leski, ja silloin tehdään ositus. Joskus kuolinpesän osakas tarvitsee edunvalvojan tai edunvalvojan sijaisen. Kuolinpesän hallinto voi olla erimielinen asioiden hoitamisesta, ja silloin tarvitaan käräjäoikeuden määräämää pesänselvittäjää. Useimmiten kuolinpesän osakkaat sopivat keskenään perinnönjaosta, mutta joskus sen toimittamista varten joudutaan hakemaan käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja. Myös mahdolliset perinnönjakoon liittyvät oikeudenkäynnit ovat mahdollisia.

Avustamme teitä kaikenlaisissa jäämistö- ja perintöasioissa.

Perukirjat ja perunkirjoitukset

Pesänselvitys alkaa perunkirjoituksesta, joka on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta, ellei sen toimittamiselle ole annettu jatkoaikaa. Perukirjaan on merkittävä mm. tiedot testamentista, lesken avio-oikeudesta sekä siitä, vetoaako leski oikeuteensa olla luovuttamatta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille. Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa hakemuksesta perukirjan osakasluettelon, jota vahvistettuna pidetään yleensä riittävänä selvityksenä pesän osakkaista. Perukirja on tärkeä asiakirja ja se on syytä tehdä huolella, koska se toimii pohjana perinnönjaon toimittamiselle.

Kuolinpesän ositukset ja ositussopimukset

Mikäli edesmennyt on ollut kuolinhetkellä naimisissa eikä avio-oikeutta ole suljettu avioehtosopimuksella pois, kuolinpesässä toimitetaan ennen perinnönjakoa ositus lesken ja kuolinpesän omaisuuksien säästön välillä. Ositusta ei saa toimittaa ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu tai niistä on annettu maksun turvaava takaus tai muu vakuus. Leskellä on paitsi oikeus tasinkoon avio-oikeuden perusteella, myös oikeus luopua tasingosta kuolinpesän hyväksi, kuten myös oikeus olla luovuttamatta tasinkoa kuolleen puolison perillisille.

Perinnönjaot, perinnönjakosopimukset ja perinnönjakokirjat

Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus vaatia perinnönjakoa sen jälkeen, kun pesä on selvitetty. Perinnönjako voidaan tehdä joko sopimusjakona tai pesänjakajan tekemänä toimitusjakona. Ennen perinnönjakoa on kuitenkin toimitettava omaisuuden ositus avio-oikeuden omaavan lesken ja kuolinpesän välillä. Myös eritysjälkisäädös eli legaatti (esimerkiksi rahasumma tai tietyn esineen omistusoikeus) täytetään ennen perinnönjakoa pesänselvityksen yhteydessä. Kuolinpesän osakkailla on oikeus sopia haluamallaan tavalla perinnönjaosta. Vajaavaltaiselle osakkaalle on haettava edunvalvoja (ellei sellaista jo ole) osituksen ja perinnönjaon toimittamiseksi. Heidän osaltaan tarvitaan lisäksi Digi- ja väestötietoviraston lupa ositus- tai perinnönjakosopimukselle ilman pesänjakajaa.  Mikäli osakkaat eivät pääse sopimukseen osituksesta tai perinnönjaosta, käräjäoikeudelle on mahdollista tehdä hakemus pesänjakajan määräämiseksi perinnönjaon toimittamiseksi.

Testamentit

Testamentilla on mahdollista määrätä jäämistöstä kuoleman varalta. Yleisimmät testamenttityypit ovat omistusoikeustestamentti, rajoitettu omistusoikeustestamentti, käyttöoikeus- eli hallintatestamentti ja tuotto-oikeustestamentti. Testamentit jaetaan yleis- ja erityisjälkisäädöksiin. Yleisjälkisäädöksen saaja on kuolinpesän osakas, kun taas erityisjälkisäädöksen eli legaatin saaja ei ole. Kahden testamentin yhdistelmää kutsutaan keskinäiseksi testamentiksi, ja sellaisen voivat tehdä mm. aviopuolisot ja sisarukset. Testamentin tulisi löytyä testamentin tekijän hallusta.

Perintösuunnittelu

Perintösuunnittelussa on mahdollista huomioida paitsi perintöverosuunnittelu, myös se, halutaanko perinnönjaossa esimerkiksi ohittaa yksi sukupolvi, parantaa lesken asemaa tai vaikuttaa velkaisen perillisen perintöosaan. Jaettavaan perintöön voi vaikuttaa mm. testamentilla, avioehdolla, erilaisin luovutuksin (kauppa, vaihto, lahja), hallintaoikeuden myöntämisellä luovutuksen yhteydessä, edunsaajamääräyksin eri vakuutuksissa ym.

Käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä

Kuolinpesälle on mahdollista hakea pesänselvittäjää, kun kuolinpesä ei kykene hoitamaan sille kuuluvia tehtäviä yhteistuumin. Järjestelmän ensisijainen tarkoitus on, että pesänselvittäjä selvittää kuolinpesän jakokuntoon. Pesänselvittäjämääräystä voivat hakea kuolinpesän osakkaan lisäksi mm. legaatinsaaja, perintöosuuden luovutuksensaaja, kuolinpesän velkoja ja ulosottoviranomainen.

Käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja

Mikäli kuolinpesän osakkaat eivät pysty sopimaan perinnönjaosta, käräjäoikeudelle on mahdollista tehdä hakemus pesänjakajan määräämiseksi perinnönjaon toimittamiseksi. Hakemuksen pesänjakajan määräykseksi voi tehdä mm. kuka tahansa kuolinpesän osakas, ja hakemuksessa voi esittää haluamaansa henkilöä pesänjakajaksi. Pesänjakajaksi ehdotetulta on hakemuksen yhteydessä esitettävä kirjallinen suostumus tehtävän hoitoon.

Kuolinpesiin kuuluvien kiinteistöjen arviointi ja realisointi

Perukirjaan merkitään vainajat varat ja velat kuolinhetken mukaan. Jäämistöosituksessa varojen ja velkojen arvo lasketaan käyvän arvon mukaan sellaisina kuin ne ovat osituksen toimittamishetkellä.  Perinnönjaossa jäämistöomaisuus arvostetaan perinnönjakohetken mukaan. Tämä koskee myös kiinteistöjen arvoja. Perinnönjaossa tulee usein esiin tilanne, jossa jakoa ei saada aikaan ilman, että jäämistöön kuuluvaa omaisuutta myydään.

Edunvalvonta

Vajaavaltaisen kuolinpesän osakkaan edustaminen tulee järjestää ennen perinnönjaon toimittamista lain edellyttämällä tavalla. Jos esimerkiksi edunvalvoja ei ole saman kuolinpesän osakas kuin hänen lapsensa, hän voi edustaa lastaan perinnönjaossa. Lapselle on määrättävä edunvalvojan sijainen niissä tapauksissa, kun edunvalvojan ja lapsen välillä on eturistiriita. Edunvalvoja on haettava myös silloin, kun kuolinpesän osakas on lain mukaan muuten sen tarpeessa. Hakemus edunvalvojan määräämiseksi tehdään Digi- ja väestötietovirastolle tai käräjäoikeudelle.

Hakemukset

Pesänselvittäjähakemukset, pesänjakajahakemukset ja edunvalvojan määräämistä koskevat hakemukset ovat keinoja, joilla turvataan pesän osakkaiden ja muiden riittävän oikeudellisen intressin omaavien tahojen edut kuolinpesän selvityksessä sekä perinnönjaossa. Hakemusasiat käsitellään asianosaisten ollessa yksimielisiä käräjäoikeuden kansliassa ilman istuntokäsittelyä. Hakemuksen riitauduttua asia käsitellään käräjäoikeuden istunnossa.

Oikeudenkäynnit

Jäämistö- ja perintöasioihin liittyvät vaatimukset ratkaistaan useimmiten joko hakemus- tai riita-asiainmenettelyssä. Myös tuomioistuinsovittelu on mahdollinen. Tuomioistuinasioita ovat mm. testamenttikanteet, lakiosan täydennyskanteet, erilaiset moitekanteet jne.